Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Katsaus Namibian opetussektoriin - Suomen suurlähetystö, Windhoek : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Windhoek

Embassy of Finland
2 Crohn Street (Corner of Bahnhof Street), Windhoek, Namibia
Puh. +264-61-221 355
Sähköposti: sanomat.win@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 24.1.2019

Katsaus Namibian opetussektoriin

Namibian opetussektorilla on tehty suuria muutoksia 28 vuoden aikana itsenäistymisen jälkeen. Tasokkaan opetusjärjestelmän ajatellaan olevan kehityksen peruskivi, ja koulutukseen panostamalla pyritään ratkaisemaan köyhyyden ja epätasa-arvon tuomat ongelmat. Yli neljäsosa valtion budjetista ohjataan opetukseen, mutta panostus ei heijastu oppimistuloksiin. Nyt ratkaisua etsitään ammatillisen koulutuksen saralta.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN1, WIN1

Etelä-Afrikan vallan aikana koulutusta säänneltiin Namibiassa sen mukaan, mihin yhteiskuntaluokkaan kuului. Etninen tausta vaikutti siihen, millaiseen opetukseen oli oikeus. Nykypäivän Namibiassa opetussektorille on ladattu paljon odotuksia. Tosiasiassa tilanne on kuitenkin kaukana siitä, mitä tavoitellaan.

Namibian valtio satsaa koulutukseen alueellisesti verrattuna paljon, noin kymmenen prosenttia BKT:sta. Näin ollen Namibia kuuluu maihin, jotka panostavat suhteellisesti eniten opetukseen. Yksityistaloudet kuluttivat opetukseen noin 3,3 miljardia euroa vuoden 2017 aikana. Trendi on kasvussa, vaikka perusopetus on ilmaista. Tämä kielii yksityisopetuksen suosiosta. Yksityiskoulujen ajatellaan tarjoavan laadukkaampaa opetusta, ja usein tämä pitääkin paikkansa.

Opetussektorilla on parhaillaan menossa peruskoulutuksen opetussuunnitelmien vaiheittainen uudistus, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2022. Lisäksi vuoden 2001 Education Act on juuri rantautunut parlamentin käsittelyyn ja uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vuoden puolella.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN2,
Suomen suurlähetystö vieraili Mungomban kylässä Länsi-Kavangon maakunnassa viime vuonna. Ylemmille luokille siirtyvien lasten täytyy muuttaa kouluun toiselle paikkakunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntolassa asumista.

Opetussektorin rakenne

Namibiassa opetussektorista vastaavat kaksi linjaministeriötä: Ministry of Higher Education, Training and Innovation, ministeri Itah Kandjii-Murangin johdolla, sekä Ministry of Education, Arts and Culture, ministeri Katrina Hanse-Himarwan johdolla. Korkeakouluministeriö vastaa korkeamman tason opetuksesta ja ammatillisesta opetuksesta, opetusministeriö esiopetuksesta ja perusopetuksesta 12. luokkaan asti.

Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja päättyy seitsemännen luokan jälkeen valtakunnallisiin kokeisiin. Esiopetus alkaa virallisesti 5-vuotiaana ja kestää kaksi vuotta. Ennen alakoulua käydään kaksi vuotta esiopetusta, ja alakoulu aloitetaan yleensä 7-vuotiaana. Tilan puutteen vuoksi suurissa kouluissa on tavallista, että opetusta järjestetään kahdessa vuorossa. Ala-asteikäisistä noin prosentti käy koulussa iltapäivisin.

Yläkoulu jakaantuu kahteen tasoon: junior secondary (luokat 8. - 10.) ja senior secondary (luokat 11. - 12.). Ensimmäisen tason jälkeen haetaan toiselle tasolle opintomenestyksen perusteella. Mikäli sinne pääsee, voi suorittaa valtakunnalliset loppukokeet 12. luokan päätteeksi. Tällä todistuksella haetaan korkeakouluihin.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN3
Sanit edustavat Namibian etnistä vähemmistöä. He ovat monessa suhteessa epätasa-arvoisessa asemassa valtaväestöön verrattuna. Saneille ei ole alaluokillakaan tarjolla opetusta omalla äidinkielellä. Lasten koulunkäynnin keskeytyminen on yleistä.

Namibiassa lukuvuosi jakaantuu kolmeen jaksoon, joita koulujen lomat erottavat. Lukuvuosi alkaa tammikuussa. Perusopetus (alakoulun luokat 1. - 7.) on ilmaista. Esiopetus ei ole vielä ilmaista, mutta sen suosio on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2018 Namibiassa oli 1884 peruskoulua, joissa oli yhteensä noin 756 000 oppilasta. Suunnilleen kymmenen prosenttia peruskouluista on yksityisiä.

Oppilaiden määrä on tasaisessa nousussa: vuodesta 2016 oppilaiden määrä on kasvanut kolmella prosentilla, koulujen kahdella prosentilla ja opettajien prosentilla.  Oppilaista hieman yli puolet on tyttöjä. Opettajia on yksi 25 oppilasta kohti. Lähes kaksi kolmasosaa opettajista on naisia. Nuorten ikäluokkien kasvaessa koulujenkin määrä on kasvussa. Vuodesta 2011 kasvua on ollut noin yhdeksän prosenttia. Keskeytysten määrä on korkea ja vain noin kolme prosenttia ilmoittautuu 12. luokalle. Alueelliset erot ovat suuria.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN4
Suomen suurlähetystö seuraa opetussektorin kehitystä, tarjoaa arvovaltapalveluja suomalaisille toimijoille sekä tukee etenkin nuorten tyttöjen koulunkäyntiä. Kuvassa Ombetja Yehinga -järjestön tyttöjen leirin osallistujia.

Haasteet

Valtion suuresta panostuksesta huolimatta oppimistulokset eivät ole parantuneet halutulla tavalla. Suurin osa lapsista kyllä käy koulua, ja lukutaitoprosentti on yli 90. Yli neljä viidestä opettajista raportoi saaneensa hyvät eväät opettamiseen. Kuitenkaan yli kymmenesosalla opettajista ei ole opettajan pätevyyttä. Opettajien koulutuksessa opetusmenetelmiin ei ole panostettu, ja moni opettaja on saanut koulutuksensa jo ennen itsenäistymistä, apartheid-hallinnon aikana.

Namibian haasteena ovat myös pitkät etäisyydet. Harvaan asutuilla maaseutualueilla opetuksen saatavuus ei ole yhtä helppoa kuin kaupunkialueilla. Etniset vähemmistöt ovat vaikeassa asemassa, sillä perusopetusta tai kirjallisuutta ei ole tarjolla heidän omalla äidinkielellään.

Opetuksen heikko taso näkyy luokalle jäämisinä. Tyypillisesti noin viidennes oppilaista jää luokalleen. Lähes 90 prosenttia suorittaa peruskoulun loppuun, mutta sen jälkeen melkein puolet lopettaa opiskelun. Kansallisten kokeiden tulokset ovat keskimäärin heikkoja, eikä Namibia ole onnistunut parantamaan esimerkiksi luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden kansallista tasoa.

Namibiassa ravinnon köyhyys on ongelma lasten keskuudessa. Huono ravinto heikentää oppimistuloksia. Valtiolla on kansallinen kouluruokailuohjelma, johon Maailman ruokaohjelma tarjoaa teknisen tason tukea. Avun piiriin kuuluu yli 330 000 peruskoululaista.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN5
Etenkin nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla kouluista on pulaa. Tilanpuutteen vuoksi koulua käydään aamu- ja iltapäivävuoroissa. Näin luokkahuoneet ovat käytössä aamusta iltaan.

Suomen ja Namibian yhteistyö

Suomi on toiminut Namibiassa opetussektorilla kauan. Yhteistyön juuret ulottuvat aina 1800-luvulle asti, jolloin suomalaiset lähetystyöntekijät perustivat ensimmäisiä kouluja Ambomaalle ja kehittivät ndongan kielelle kirjoitusasun. Suomi on muun muassa tukenut Namibian opetusministeriötä opettajakoulutuksen ja opetusstrategioiden kehittämisessä ja ollut mukana aloittamassa kouluterveydenhoitoa Namibiassa. Lisäksi korkeakoulujemme välillä on ollut lukuisia ulkoministeriön rahoittamia hankkeita.

Nykyisin yhteistyö on entistä enemmän oppilaitosten itsensä rahoittamaa ja keskittyy erilaisiin tutkimus- ja vaihto-ohjelmiin. Namibian opetusministeriö lähetti 49 opettajaopiskelijaa Suomeen opiskelemaan, jotka ovat hiljattain palanneet Namibiaan. Tänä vuonna opettajaopiskelijat aloittavat opetusharjoittelun namibialaisissa kouluissa suomalaisin eväin. Turun yliopisto on perustamassa etäkampusta Namibian yliopistolle. Tässä hienossa aloitteessa Namibiaan saadaan suomalaista opetustarjontaa ohjelmistokehityksen alalla. Ulkoministeriö rahoittaa paria alueellista hanketta, mukaan lukien tutkimus- ja innovaatiohanke Southern African Innovation Support Programme (SAIS 2) ja Biofisa.  

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN6
Monet järjestöt ja koulut ylläpitävät ”soppakeittiöitä”, joista köyhistä lähtökohdista olevat lapset saavat päivän ruuan. Sosiaaliviranomaiset ja opettajat auttavat identifioimaan, ketkä ovat oikeutetut ilmaiseen kouluruokailuun.

Mahdollisuuksia suomalaisille

Vaikka Namibian valtio onkin taloudellisten haasteiden keskellä, on opetus yhä etusijalla valtion prioriteettilistalla. Opetussektorin reformeilla parannetaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Ulkomaiset kehitysyhteistyövarat ohjataan linjaministeriöiden kautta, mutta esimerkiksi EU ja GIZ julkaisevat suurimmat hankinnat omilla foorumeillaan. Namibian opetusministeriön, kuten muidenkin valtion toimijoiden, on julkaistava tarjouspyynnöt Namibian hankintalakien mukaisesti valtiovarainministeriön alaisen hankintalautakunnan sivuilla. Uusittu hankintalaki pyrkii edistämään paikallisten palveluntarjoajien mahdollisuuksia, vaikka ei tosin estäkään ulkomaisia yrityksiä osallistumasta tarjouskilpaan.

Suurin kysymys on se, että opetustulokset eivät ole parantuneet valtion rahallisesta panostuksesta huolimatta. Ratkaisuja opetuksen laadun parantamiselle haetaan muun muassa opettajien koulutukseen panostamisesta. Myös muunlaisille ratkaisuille voisi olla kysyntää. Esimerkiksi National Training Authority uskoo infrastruktuurin kehittämiseen. Valtio liputtaa tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen puolesta.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN7
Suomen suurlähetystö tukee mm. Women’s Leadership Centren hanketta, jossa tyttöjä kannustetaan käymään koulua. Koulupudokkaiden määrä on suuri – jopa 20 prosenttia lapsista keskeyttää koulun ennen yläkoulua.

Ammatillista koulutusta tukevia instrumentteja ei ulkoministeriöllä ole, mutta alan suomalaiset toimijat ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta Namibiaan. Namibiassa ammatillisen koulutuksen ympärillä on nyt säpinää ja kaikki kansainvälinen yhteistyö toivotetaan tervetulleeksi.

Yksityiset koulut (peruskoulut, ammattikoulut sekä ammatilliset korkeakoulut) ovat oma lukunsa. Kansalaiset sijoittavat paljon rahaa lastensa koulutukseen ja yksityiskoulujen uskotaan tarjoavan laadultaan parasta opetusta, vaikka jotkut valtiollisetkin koulut menestyvät hyvin kansallisissa vertailuissa.

Korkeakoulujen väliselle yhteistyölle on aina kysyntää ja kansainvälinen verkostoituminen sekä yksityissektorin kontaktit kiinnostavat korkeakouluissa. Namibialaisten korkeakoulujen kapasiteetti on hyvä ja innokkuutta yhteistyöhön löytyy.

Lue yksityiskohtaisempi, yrityksille suunnattu katsaus täältä.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Windhoek
WIN8
Koulujen resurssit ovat rajalliset etenkin julkisella puolella. Syrjäseuduille on vaikeaa houkutella korkeasti koulutettuja opettajia.

Tulosta

Päivitetty 24.1.2019


© Suomen suurlähetystö, Windhoek | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot